Jatkuvan oppimisen tuki

Jatko-opintojen koordinaatiomalli on kehitetty mahdollistamaan organisaatiolle mahdollisimman tasa-arvoinen korkeakouluopintotarjonta, jossa jokaiselle koulutusalalle löytyy väyläopinto opiskelijoille tarjottavaksi. Hyvin jäsennelty ja koottu koordinaatiomalli takaa sen, että kaikki organisaation toimijat ovat tietoisia omasta tehtävästään koskien korkeakouluopintojen mahdollistamista ja niihin ohjaamista.

Tämä malli on jaettu kolmen tason toimijoiden malliin. Näiden tasojen yhteistyö ja niille rakennetut vastuualueet mahdollistavat hyvin toimivan ja tulevaisuuteen tähtäävän korkeakouluopintotarjonnan kehittymisen.

 

Hallinnon taso

Hallinnon tasolla toimivat palvelualuejohtaja, rehtori, koulutuspäälliköt ja koordinoiva koulutuspäällikkö. Palvelualuejohtaja allekirjoittaa puitesopimukset, kun taas rehtori vastaa yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Koulutuspäälliköt allekirjoittavat sopimukset opetustarjonnasta ja resursoivat kehittämiseen tarvittavat työaikalajit. Koordinoiva koulutuspäällikkö kokoaa eri koulutusalojen väylien kehittäjäopettajat ja koordinoi väyläopintojen kehittämistä oppilaitoksen tasolla.

Hallinnon tasolla laaditaan puitesopimukset ja vuosittaiset sopimukset opetustarjonnasta, arvioidaan toimintaa ja tehdään linjauksia esimerkiksi osaamispisteiden määrästä ja korkeakouluopintojen tunnustamisesta tutkintoon. Lisäksi hallinto huolehtii kehittämisen resursoinnista, sopimusten aikatauluista ja aktiivisesta yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa.

Vastuualueena sopimusten hallinta

Hallinnon tasolla laaditaan puitesopimukset korkeakoulun kanssa sekä päivitetään vuosittaiset sopimukset opetustarjonnasta. Palvelualuejohtaja allekirjoittaa puitesopimukset, ja koulutuspäälliköt vastaavat opetustarjontasopimusten allekirjoittamisesta.

Vastuutahojen nimeäminen

Korkeakouluopintojen koordinaation jatkuvuuden varmistamiseksi on nimetty pysyvät roolit, kuten korkeakouluopintokoordinaattorit eri koulutusaloille. Heidän tehtävänään on ylläpitää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, koordinoida väyläopintoihin liittyviä käytäntöjä oman koulutusalansa sisällä ja huolehtia siitä, että malli kehittyy edelleen. Koordinaattorit seuraavat myös kokeakouluopintojen toteutumista lukuvuosittain ja keräävät palautetta jatkuvaan parantamiseen.

Yhteistyö ja sidosryhmäsuhteet

Ammattillinen koulutus ja AMK ovat sopineet yhteistyön jatkuvuudesta. Puitesopimusten lisäksi päivitetään vuosittain käytännön yhteistyökäytänteet, kuten kurssitarjonta ja opiskelijapaikat korkeakouluopintoihin. Myös uusia aloja ja kohderyhmiä voidaan lisätä malliin kokemusten karttuessa. Tämä aktiivinen yhteistyö varmistaa, että malli juurtuu pysyväksi osaksi molempien oppilaitosten toimintaa eikä jää vain hankekauden innovaatioksi. Esimerkiksi AMK:n kanssa sovitut resurssit ja aikataulut korkeakouluopetuksen tarjoamiseen on sisällytetty opetusohjelmiin pidemmällä tähtäimellä.

Rehtori vastaa yhteistyöstä sidosryhmien kanssa, kuten korkeakoulujen ja koulutuspäälliköiden kanssa. Koordinoiva koulutuspäällikkö pitää aktiivisesti yhteyttä korkeakouluihin ja huolehtii sopimusten aikatauluista.

Resursointi ja organisointi

Koulutuspäälliköt resursoivat kehittämiseen tarvittavat työaikalajit ja varmistavat, että korkeakouluopintojen kehittämiseen on riittävät resurssit. Koordinoiva koulutuspäällikkö kokoaa eri koulutusalojen korkeakouluopintojen koordinaattoriopettajat ja koordinoi kehittämistyötä ammatillisen koulutuksen tasolla pitämällä säännöllisesti kehittämiskokouksia koordinaattoriopettajien kanssa.

Toiminnan arviointi ja linjaukset

Hallinnon tasolla arvioidaan korkeakouluopintojen toimintaa ja tehdään linjauksia esimerkiksi osaamispisteiden määrästä ja korkeakouluopintojen tunnustamisesta tutkintoon. Lisäksi huolehditaan siitä, että linjaukset ovat yhtenäisiä ja tukevat opiskelijoiden jatko-opintopolkuja.

 

Kehittämisen taso

Kehittämisen tasolla toimivat koulutusalakohtaiset korkeakouluopintokoordinaattorit, jotka vastaavat tiedottamisesta opinto-ohjaajille ja opiskelijoille sekä osallistuvat markkinointiin esimerkiksi huoltajainfoissa. He pitävät yhteyttä hallinnon tasoon ja korkeakouluun, sekä päivittävät tietoa hakumenettelyistä. Kehittämisen taso huolehtii korkeakouluopintojen kehittämisestä ja toteutuksesta vuosikellon mukaisesti, osallistuu kehittämiskahveille ja työryhmiin sekä valmistaa sopimuksia opetustarjonnasta

Tällä tasolla määritellään myös osaamisen tunnustamisen mitoitusperiaatteet ja huolehditaan siitä, että korkeakouluopinnot tunnustetaan osaksi tutkintorakennetta. Kehittämisen taso varmistaa yhteistyön korkeakoulun vastaavien kehittäjäopettajien kanssa säännöllisillä tapaamisilla ja tiedottaa koulutuspäälliköille kehittämisen etenemisestä.

Tiedottaminen ja markkinointi

Kehittämisen tasolla koulutusalakohtaiset korkeakouluopintokoordinaattorit vastaavat tiedottamisesta opinto-ohjaajille, opiskelijoille ja muulle henkilökunnalle. He osallistuvat myös opintojen markkinointiin, esimerkiksi huoltaja- ja opiskelijainfoihin sekä muihin tilaisuuksiin

Yhteydenpito ja yhteistyö

Koordinaattorit pitävät aktiivisesti yhteyttä hallinnon tasoon ja korkeakouluopintojen yhteistyökorkeakouluun. Yhteistyö varmistetaan säännöllisillä tapaamisilla ja yhteistyöskentelyllä.

Hakumenettelyjen ja ohjausmateriaalien päivitys

Kehittämisen tasolla huolehditaan siitä, että hakumenettelyjä koskevat ajankohtaiset tiedot päivitetään ja jaetaan opinto-ohjaajille. Näin varmistetaan, että ohjaus perustuu ajantasaiseen tietoon. Myös vastuuopettajille tehty ohjausmateriaali tulee päivittää vuosittain hyvän ohjauksen takaamiseksi HOKS-keskusteluissa.

 

Korkeakouluopintojen kehittäminen ja toteutus

Koordinaattorit vastaavat korkeakouluopintojen kehittämisestä ja toteutuksesta vuosikellon mukaisesti. He osallistuvat opintotarjontasopimusten valmisteluun ja varmistavat, että korkeakouluopinnot integroidaan osaksi tutkintorakennetta.

 

• Laajennetut opinnot
  Laajennetuissa opinnoissa ammatillisen perustutkinnon pakollisen tutkinnonosan sisältöjä laajennetaan vastaamaan ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opintoja. Opiskelija suorittaa samoilla opinnoilla sekä perustutkinto- että AMK-opintoja, jolloin opinnot eivät ole erillisiä. Toteutus tapahtuu yhteisopettajuutena, jossa sekä AMK:n että ammatillisen koulutuksen opettajat osallistuvat opetukseen. Mallissa AMK.n opettaja on vastuussa opinnon arvioinnista. Malli lyhentää opiskeluaikaa korkeakoulussa noin puolella vuodella.
• Sisällytetyt opinnot
  Sisällytetyissä opinnoissa opiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintoja, ja opinnot tunnustetaan osaksi ammatillisen koulutuksen perustutkintoa. Opinnot kirjataan valinnaisiin tutkinnon osiin tai jatko-opintovalmiuksia tukeviin opintoihin. Tämä malli edellyttää tiivistä yhteistyötä AMK:n opettajien kanssa varmistaen, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa korkeakoulutasoisia opintoja jo toisen asteen aikana. Osaamisen tunnustamisen prosessin tunteminen vaatii aikaa ja perehtymistä asiaan. Kehittämisen tasolla määritellään osaamisen tunnustamisen mitoitusperiaatteet ja huolehditaan siitä, että väyläopinnot tunnustetaan oikein tutkintorakenteessa.

Korkeakouluvalmiuksien kehittäminen

Ammatillisen koulutuksen aikana valittava 15 osp valinnainen tutkinnonosa, joka on rakennettu korkeakouluvalmiuksien kehittämisen tueksi. Mallia on toteutettu niin työelämässä oleville kuin päiväopiskelijoille. Mallissa on suunniteltu myös opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet 1 osp kurssin sisälle korkeakouluvalmiuksia tukevia materiaaleja.

Ohjauksen taso

Ohjauksen tasolla toimivat korkeaopintoja koordinoivat opettajat, ryhmien vastuuopettajat, opinto-ohjaajat, ammatilliset ohjaajat ja yhteisöpedagogit, YTO-opettajat sekä ammatillisten aineiden opettajat. Lisäksi mukana ovat osaamisen tunnustamisesta vastaavat opettajat ja toimistohenkilökunta.

Tällä tasolla opiskelijoita ohjataan korkeakouluopintoihin ja jatko-opintoihin esimerkiksi HOKS-keskusteluissa ja urasuunnitteluun liittyvissä opinnoissa. Opinto-ohjaajat ja vastuuopettajat päivittävät ohjausmateriaaleja ja tiedottavat opiskelijoille ajankohtaisista hakumenettelyistä. Ohjauksen tasolla varmistetaan, että opiskelija saa tietoa korkeakouluopinnoista jo opintojen alkuvaiheessa, ja ohjaus kirjataan HOKSiin. Lisäksi toimijat tekevät yhteistyötä koulutusalojen kehittäjäopettajien ja AMK:n kanssa ohjausmenetelmien kehittämiseksi.

 

Opiskelijoiden ohjaus väyläopintoihin ja jatko-opintoihin

Opiskelijoita ohjataan korkeakouluopintoihin ja jatko-opintoihin HOKS-keskusteluissa sekä urasuunnitteluun liittyvissä opinnoissa. Ohjaus varmistaa, että opiskelija saa tietoa korkeakouluopinnoista jo opintojen alkuvaiheessa ja että suunnitelmat kirjataan HOKSiin.

Toimintakulttuurin muutos

Opinto-ohjauksen prosesseja on päivitetty tukemaan korkeakouluopintoja. Henkilöstöä (ohjaajat, opettajat) on perehdytetty uuteen malliin, ja korkekakouluopinnot on sisällytetty oppilaitoksen tiedotus- ja ohjausmateriaaleihin. Esimerkiksi vstuuopettajat ja opinto-ohjaajat kirjaavat nyt HOKS-suunnitelmiin tiedon opiskelijan osallistumisesta korkeakouluopintoihin ja ohjaavat häntä systemaattisesti jatko-opintomahdollisuuksien äärelle. Säännöllinen tiedottaminen varmistaa, että sekä opiskelijat että opettajat tuntevat mallin.

Ajankohtaisista hakumenettelyistä tiedottaminen

Opinto-ohjaajat ja koordinaattorit tiedottavat opiskelijoille ja henkilöstölle ajankohtaisista muutoksista korkeakoulujen hakumenettelyissä. Tiedottaminen tapahtuu säännöllisesti ja sisältää esimerkiksi erillishakujen pistevaatimukset ja aikataulut.

Ohjausmateriaalien päivittäminen

Ohjausmateriaaleja päivitetään jatkuvasti opinto-ohjaajien ja vastuuopettajien käyttöön. Päivitykset varmistavat, että ohjaus perustuu ajantasaiseen tietoon korkeakouluopinnoista ja korkeakoulujen hakukäytännöistä.

Ohjauksen tasolla tehdään tiivistä yhteistyötä väyläopintoja kehittävien opettajien ja ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ohjausmenetelmiä ja varmistaa, että väyläopinnot tukevat opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia.

 

Opiskelijoiden väyläopintoihin ohjaamisen prosessi

Oppilaitoksessa on nimetty korkeakouluopintoja koordinoiva koulutuspäällikkö tai tiimi, joka huolehtii opiskelijoiden neuvonnasta ja seurannasta. Opinto-ohjaajat ja ryhmien vastuuopettajat tiedottavat opiskelijoita korkekouluopinnoista jo opintojen alussa ja seuraavat HOKS-keskusteluissa heidän etenemistään jatko-opintopolulla. Säännölliset tapaamiset korkeakouluhteistyöhenkilöiden kanssa varmistavat, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen sekä ammatilliselta että korkeakoulupuolelta.

Ohjausprosessi sisältää tiedottamisen opiskelijalle, ohjauksen HOKS-keskusteluissa, kirjaamisen HOKSiin sekä yhteistyön korkeakouluopintoja koordinoivan opettajan kanssa. Prosessi varmistaa, että opiskelija saa oikea-aikaista ja kattavaa ohjausta väyläopintoihin.

 

Sulje

Ammatillinen koulutus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet jatkaa opintoja korkeakoulussa. POLJIN – Polkuja jatko-opintoihin -hankkeessa huoltajille suunnattuun viestintään on kiinnitetty huomiota. Huoltajat ovat merkittävässä roolissa tukiessaan nuorta opiskelupaikan valintaan liittyvässä päätöksenteossa.

Mitä huoltajan on hyvä tietää?

Ammatillinen tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Ammatilliset oppilaitokset tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja tarjoavat opiskelijoille korkeakouluvalmiuksia tukevia opintoja sekä väylä- ja korkeakouluopintoja, jotka helpottavat siirtymistä jatko-opintoihin.

Väylä- ja korkeakouluopinnot ammatillisen tutkinnon aikana

Ammatillisessa koulutuksessa opiskeleva voi aloittaa väylä- ja korkeakouluopinnot jo perustutkinnon aikana. Opinnot tukevat siirtymistä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon sekä antavat realistisen kuvan korkeakouluopintojen sisällöistä ja vaatimuksista.

Opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia, kun ne sisällytetään osaksi ammatillista tutkintoa. Suoritetut opinnot voidaan myöhemmin hyväksilukea osaksi korkeakoulututkintoa oppilaitoksen käytäntöjen mukaisesti.

Mitä hyötyä väylä- ja korkeakouluopinnoista on opiskelijoille?

Väylä- ja polkuopinnot vahvistavat opiskelutaitoja ja lisäävät varmuutta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Ne auttavat hahmottamaan, mitä korkeakouluopinnot tarkoittavat ja mitä odottaa jatkossa. Opinnot ovat käytännönläheisiä ja tukevat nuoren urasuunnittelua.

Opiskelijan kokemus väylä- ja korkeakouluopinnoista

POLJIN-hankkeen aikana kerätyissä palautteissa opiskelijat ovat kertoneet, että väylä- ja polkuopinnot lisäävät itseluottamusta ja varmuutta omasta osaamisesta. Opinnot auttavat hahmottamaan, mitä korkeakouluopinnot tarkoittavat ja mitä odottaa jatkossa. Alku voi tuntua haastavalta, mutta opiskelu alkaa sujua paremmin ajan myötä. Moni on kokenut opinnot mielenkiintoisiksi ja antoisiksi, vaikka korkeakouluopintojen opiskelu vaatii enemmän työtä.

Sulje

Mikä on opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -opinto?

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet on yhden opintopisteen laajuinen yhteisten tutkinnonosien (YTO) pakollinen osa-alue. Sen tavoitteena on kehittää opiskelijan valmiuksia omien opiskelujensa suunnitteluun, työelämässä toimimiseen sekä tulevan uran ja opintomahdollisuuksien hahmottamiseen.

Miksi yhteinen materiaali on hyvä ratkaisu?

Opinnon sisältöihin voidaan rakentaa korkeakouluvalmiuksia tukevia elementtejä yksilöllisten tarpeiden mukaan. POLJIN-hankkeessa tehdyt materiaalit täydentävät ja selventävät tämän opintokokonaisuuden sisältöjä.

Opinto-ohjaajille ja ryhmien vastuuopettajille tehty yhteinen, tutkinnon perusteisiin pohjautuva opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet POLJIN-ohjausmateriaali mikä tukee kaikkien ohjaavien tahojen yhtenäistä väyläopintotietoisuutta ja niihin ohjaamista. Kenenkään ei tarvitse yksin suunnitella materiaaleja. Materiaalit tukevat myös väyläopintoihin ohjaamisen prosessissa myös koko organisaatiotason väyläopintojen koordinaatiomallia. Materiaalia voi myös muokata oman organisaation tarpeisiin.

Miksi väyläopinnoista on hyvä kertoa heti opintojen alussa?

Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -opinnossa kaksi ensimmäistä vuotta keskitytään lähinnä opiskeluvalmiuksien kehittymisen tukemiseen. Toisena opintovuotena, opiskelijan tehdessä tulevaisuuttaan koskevia uravalintoja, opinnoissa korostuvat urasuunnittelutaidot. POLJIN-mallissa on tunnistettu, että opiskelija on hyvä osallistaa heti opintojen alusta asti oman mahdollisen korkeakoulupolkunsa suunnitteluun ja kannustaa häntä ottamaan selvää tarjolla olevista väyläopinnoista omalla koulutusalallaan. Tämä kaikki tehdään yhdessä opinto-ohjaajien ja ryhmien vastuuopettajien kanssa. Mallin rakentamisen aikana esim. opiskelu- ja urasuunnittelu -osio on nostettu HOKS:issa aivan ensimmäisenä käytäviin asioihin heti opintojen alussa.

POLJIN-hankkeessa tuotettu materiaali hyödyttää kaikkia kyseistä opintoa opettavia. Opinnolle on tehty etenemissuunnitelma linkkeineen, mitä opettajan on helppo seurata opinnon edetessä. Materiaali on helposti siirrettävissä erilaisille oppimisalustoille.

Sulje

Suomen kieli, kulttuuri ja työelämä -valinnaiskurss on osa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Se tuottaa osaamista, jonka avulla opiskelija voi edistää omaa suomen kielen taitoaan, suomalaisen kulttuurin ja sosiaali- ja terveysalan työelämän tuntemusta. Koulutukseen sisältyy lähiopetusta ja työpaikoilla tutustumisen kautta tapahtuvaa oppimista.

Tavoitteet

• Suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon yhteisen opintojen valinnaisiin kuuluva 3 osp kurssi.
• Harjoittaa monipuolisesti suomen kielen taitoa
• Tutustuu suomalaiseen kulttuuriin vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien kautta
• Tutustuu suomalaiseen oman alan työelämään

Opiskelijoita osallistetaan:

• Henkilökohtaistamisella, jonka avulla opintopolku suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja taustan mukaan.
• Työpaikalla oppimisessa, jossa opiskelija osallistuu aktiivisesti työyhteisön toimintaan.
• Lähiopetuksessa, jotka sisältävät vuorovaikutteisia oppimistehtäviä ja yhteistyötä ryhmän kanssa.
• Opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmää.

Toimintamallin / opintokokonaisuuden hyödyt

• Mahdollistaa opiskelijoille suomalaiseen kulttuuriin ja työelämään.
• Sisältää toiminnallisen oppimisympäristön, luo aidot kokemukset aidoissa ympäristöissä.
• Sopii hyvin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suomen kielen oppimiseen.
• Mahdollistaa opiskelijoiden integroitumista oppilaitoksen ulkopuolisiin yhteisöihin.

Juurruttaminen

• Koulutus tukee osaamisen juurruttamista:
• Työelämäyhteistyön kautta, jossa oppiminen tapahtuu aidoissa oppilaitoksen ulkopuolella ympäristöissä.

Sulje