Työelämäyhteistyö

Nopeutetut ja joustavat polut sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon on tarkoitettu alanvaihtajille sekä henkilöille, joilla on jo työkokemusta alalta, mutta ei vielä muodollista pätevyyttä. Malli tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja mahdollistaa aiemmin kertyneen osaamisen hyödyntämisen tutkinnon suorittamisessa.

Opinnoissa hyödynnetään monimuoto-opetusta, jossa yhdistyvät lähi-, verkko- ja työelämässä tapahtuva oppiminen. Yhteiset tutkinnon osat ovat suoritettavissa verkossa. Opinnot sisältävät työelämässä tapahtuvaa oppimista (TEO-jaksot) sekä näyttöjä, joita voidaan toteuttaa myös oppisopimuksella.

Ohjaus ja tuki

Opintojen eteneminen varmistetaan henkilökohtaisella osaamisen kehittämissuunnitelmalla (HOKS) ja vastuuopettajan tuella. Opiskelija saa opinto-ohjaajan ohjausta esimerkiksi osaamisen tunnistamisen prosessissa. Lisäksi tarjolla on työpajoja ja oppimisen tukea opintojen suorittamiseen.

Vaikuttavuus ja jatkopolut

Nopeutetut ja joustavat polut voivat nopeuttaa työvoiman saatavuutta ja tukea osaajien siirtymistä työelämään. Perustutkinnon jälkeen valmistuneilla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin, esimerkiksi ammattikorkeakouluihin, omien urasuunnitelmiensa mukaisesti.

Sujuvasti hoiva-avustajaksi -koulutusmalli on suunnattu henkilöille, joilla on jo alan työkokemusta, mutta ei vielä alan koulutusta. Mallin tavoitteena on tukea erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osallistumista koulutukseen ja edistää heidän työllistymistään hoiva-avustajan tehtäviin yhteistyössä työelämän kanssa valmistumisen jälkeen. Koulutus on suunniteltu vastaamaan työelämän tarpeita.

Opintoihin hakeutuminen 

Sujuvasti hoiva-avustajaksi -koulutukseen  hakeudutaan jatkuvan haun kautta opintopolusta. Joihinkin polkuihin liittyy erillishaku. Oppilaitos valitsee koulutukseen sopivat opiskelijat, ja valinnassa voidaan hyödyntää kielitestiä sekä soveltuvuushaastattelua. Lisätietoa poluista ja toteutusvaihtoehdoista saa oppilaitosten sivuilta.

Opintojen suorittaminen 

Koulutus rakentuu kahdesta osasta: intensiivi- ja työpainotteisesta jaksosta.

Intensiivijakso kestää noin kolme kuukautta ja toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa. Jakso keskittyy erityisesti ikääntyvien osallisuuden edistämisen tutkinnon osaan. Samalla vahvistetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja kielitaitoa.

Työpainotteinen jakso toteutetaan työelämässä koulutus- tai oppisopimuksella kolmen kuukauden ajan. Toteutus tehdään yhteistyössä ikääntyvien palveluasumisen yksiköiden kanssa. Tavoitteena on samalla tukea opiskelijoiden työllistymistä.

Jakson aikana opiskelijat työskentelevät pääosin työpaikalla ja oppivat käytännön työtehtävissä keskeistä osaamista. Lisäksi kasvun ja osallisuuden edistäminen – teoriaopintoja opiskellaan lähiopetuksena säännöllisesti. Jakson lopussa opiskelijat osoittavat osaamisensa näytöissä.

Ohjaus ja tuki 

Opiskelijoille tehdään HOKS, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan aiempi osaaminen, selvitetään tuen tarpeet sekä laaditaan opiskelu- ja urasuunnitelma ja opintojen aikataulu. Oppilaitoksessa arvioidaan myös opiskelijoiden mahdollisuutta ja valmiutta jatkaa lähihoitajaopintoihin.

Osallistaminen 

• Työnantajat: Työnantajien tarve kouluttaa henkilöstöä on keskeinen edellytys koulutuksen järjestämisessä.  Yhteistyö mahdollistaa koulutussopimusten/oppisopimusten laadinnan sekä  kanssa työpainotteisessa toteutuksessa opiskelijan mahdollisen työllistymisen koulutuksen jälkeen.
• Opiskelijat: Opiskelijat ovat vahvasti mukana koulutuksen kehittämisessä.

Koulutuksen hyödyt
työelämään nopeammin päteviä hoiva-avustajia opiskelijalla mahdollisuus ammatin hankkimiseen nopeutetusti opiskelijalla mahdollisuus jatkaa lähihoitajaopintoihin mallin työelämäpainotteisuus mahdollistaa paremman työllistymisen alalle valmistumisen jälkeen tai jo opintojen aikana oppisopimuksella ajatuksen myös mahdollistaa kesätöiden saaminen alalta

Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaopinnot ovat osa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Ne tuottavat osaamista, jonka avulla opiskelija voi edistää lasten, nuorten, perheiden ja lähipiirin hyvinvointia sekä tukea varhaiskasvatuksessa lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. Osaamisalan suorittaminen tuottaa kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen lastenhoitajana varhaiskasvatuslain mukaisesti. Koulutukseen sisältyy lähi-, etä- ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Tavoitteet

• Suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan tutkinnon osat.
• Hankkia varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.
• Kehittää osaamista lasten ja nuorten hoidon, kasvatuksen ja hyvinvoinnin tukemisessa erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
• Mahdollistaa työllistyminen alan työtehtäviin tai siirtyminen alanvaihtajaksi.

Osallistaminen

• Opiskelijoita osallistetaan valintahaastattelun kautta, jossa arvioidaan motivaatio, soveltuvuus ja koulutustarve.
• Henkilökohtaistamisella, jonka avulla opintopolku suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja taustan mukaan.
• Työpaikalla oppimisessa, jossa opiskelija osallistuu aktiivisesti työyhteisön toimintaan.
• Lähi- ja etäopetuksessa, jotka sisältävät vuorovaikutteisia oppimistehtäviä ja yhteistyötä ryhmän kanssa.

Toimintamallin / opintokokonaisuuden hyödyt

• Tuottaa virallisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin.
• Mahdollistaa joustavan opiskelun iltaopetuksen ansiosta esimerkiksi työn ohessa.
• Sisältää työelämälähtöisen oppimisympäristön, joka tukee nopeaa työllistymistä.
• Sopii hyvin alanvaihtajille, työttömille tai koulutuksensa täydentäville.
• Antaa laaja-alaisen pätevyyden toimia sosiaali- ja terveysalan tehtävissä myös lasten ja nuorten palveluissa.

Koulutus tukee osaamisen juurruttamista:

• Työelämäyhteistyön kautta, jossa oppiminen tapahtuu todellisissa varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä.
• Koulutussopimuspaikkojen avulla, jotka vahvistavat yhteistyötä alueen työnantajien kanssa ja tukevat pysyvää työllistymistä.
• Alan kelpoisuusvaatimusten täyttämisessä, mikä tekee koulutuksesta pysyvästi relevantin ja tarpeellisen.Oppilaitoksen jatkuvan täydennyskoulutuksen mallin kautta, joka ylläpitää ja päivittää osaamista vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita.

Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalaopinnot kuuluvat sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, ja ne tuottavat osaamista erilaisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kohtaamiseen, tukemiseen ja hoitamiseen. Koulutus vastaa kasvavaan työvoimatarpeeseen mielenterveys- ja päihdetyössä, joka on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laaja-alaista palvelujärjestelmää. Opinnot soveltuvat lähihoitajille tai lähihoitajaopinnoissaan jo pitkällä oleville, jotka haluavat syventää osaamistaan.

Tavoitteet

• Suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalan tutkinnon osat.
• Hankkia osaaminen, jonka avulla voi työskennellä mielenterveys- ja päihdetyön tehtävissä sekä tehdä asiakkaiden verkostoyhteistyötä.
• Lisätä valmiuksia toimia eri-ikäisten asiakkaiden kanssa ja tukea heidän toimintakykyään, hyvinvointiaan ja arjenhallintaa.
• Tarjota mahdollisuus osaamisen päivittämiseen, alanvaihtoon tai työelämään siirtymiseen.

Opiskelijoita osallistetaan seuraavin tavoin:

• Valintaprosessi sisältää hakemuksen ja haastattelun, joiden kautta arvioidaan soveltuvuus, motivaatio ja koulutustarve.
• Henkilökohtaistaminen rakentaa yksilöllisen opintopolun aiemman osaamisen pohjalta.
• Työpaikalla oppiminen mahdollistaa aktiivisen osallistumisen alan työtehtäviin.
• Iltatoteutus mahdollistaa opiskelun työn ohessa, mikä lisää saavutettavuutta ja sitouttaa opiskelijoita.

Toimintamallin / opintokokonaisuuden hyödyt

• Tuottaa osaamisen mielenterveys- ja päihdetyöhön, joka on työmarkkinoilla erittäin kysyttävää.
• Sopii hyvin työn ohessa suoritettavaksi, sillä opetus järjestetään iltaisin.
• Koulutus on päätoimista ja työelämälähtöistä, mikä tukee työllistymistä nopeasti opintojen jälkeen.
• Mahdollistaa oppisopimuksella suorittamisen (edellyttää alan työpaikkaa), mikä lisää käytännön oppimista ja tarjoaa palkallisen opiskelumahdollisuuden.
• Valmistaa toimimaan laaja-alaisesti hoidon ja hoivan, ikääntyneiden ja vammaispalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen eri tehtävissä.

Juurruttaminen

• Koulutus juurtuu osaksi alueellista sosiaali- ja terveysalan kehittämistä seuraavasti:
• Työelämäkumppanuuksien vahvistaminen koulutussopimus- ja oppisopimuspaikkojen kautta.
• Osaamisen jalkautuminen työpaikoille, sillä opiskelijat soveltavat oppimaansa kahdella työelämäjaksolla.
• Tarpeeseen vastaava koulutus, joka tukee mielenterveys- ja päihdetyön osaajien saatavuutta julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.
• Jatkuva hakumahdollisuus varmistaa koulutuksen saavutettavuuden ja pysyvyyden osana oppilaitoksen tarjontaa.

Opintokokonaisuus keskittyy tukea tarvitsevien lasten kohtaamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Sisällöt rakentuvat ammattieettisyyden, lainsäädännön, vuorovaikutuksen, tuen tarpeiden tunnistamisen, kommunikoinnin tukemisen sekä oman ammatillisen toiminnan kehittämisen ympärille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa osaamista, jota tarvitaan lasten yksilöllisen tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Hyödyt opiskelijalle

• Vahvistaa konkreettista osaamista lasten yksilöllisessä tukemisessa
• Yhdistää teoriaa ja käytännön työtä selkeäksi kokonaisuudeksi
• Syventää ymmärrystä tuen muodoista ja inklusiivisista työtavoista
• Parantaa vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja
• Tukee ammatillista kasvua sekä reflektiivistä työotetta
• Varmistaa, että opiskelija tuntee lainsäädännön ja osaa toimia sen mukaisestilisää valmiuksia kohdata ja ohjata lapsia monipuolisilla menetelmillä arjen tilanteissa

Koulutuksen toteutusmalli

Koulutuksen tavoitteiden määrittäminen

• Opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija:
  • toimii lainsäädännön, ammattieettisten ohjeiden ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti
  • tukee lasten vuorovaikutus-, kieli- ja kommunikointitaitoja arjen tilanteissa
  • tunnistaa ja huomioi lasten erilaiset tuen tarpeet sekä hyödyntää niihin soveltuvia tukimuotoja
  • käyttää monipuolisia menetelmiä, välineitä ja kommunikoinnin tukikeinoja (mm. kuvat, tukiviittomat, aistitoimintaa tukevat menetelmät)
  • kehittää ja arvioi omaa ammatillista osaamistaan sekä hyödyntää palautetta toiminnan parantamiseksi
  • osoittaa osaamisensa työelämässä annettavassa näytössä.

Osallistaminen ja oppimisympäristö

• Kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksessa toimivat henkilöt, jotka työskentelevät tukea tarvitsevien lasten kanssa.
• Opiskelija osallistuu lähiopetukseen, verkkotehtäviin ja työelämässä toteutettaviin kehittämistehtäviin.
• Työssäoppiminen ja näyttö ovat keskeisiä osallistamisen muotoja, sillä osaaminen osoitetaan käytännön asiakastyössä.

Opintokokonaisuus koostuu seuraavista sisällöistä:

• Ammattieettisyys, lainsäädäntö ja vuorovaikutus (1 osp) – salassapito, lasten oikeudet, varhaiskasvatuslaki ja ammattietiikka sekä vuorovaikutustaidot.
• Lapsen vuorovaikutustaitojen tukeminen – vuorovaikutuksen osatekijät, moninaisuus, omien vuorovaikutustaitojen kehittäminen.
• Erilaiset tuen tarpeet (1 osp) – tuen muodot, inkluusio, vahvuusperusteisuus, haastavat kasvatustilanteet ja struktuurin merkitys.
• Menetelmät ja puhetta tukeva/korvaava kommunikointi (2 osp) – kuvien ja tukiviittomien käyttö, nepsy-menetelmät, aistitoiminta, vuorovaikutusleikit.
• Oman toiminnan kehittäminen (1 osp) – vahvuudet, arvot, työn jatkuva kehittäminen, hyvinvoinnin tukeminen.
• Työelämässä oppiminen (10 osp) – ammattitaidon osoittaminen näytössä ja tarvittavat pätevyydet.

Arviointi ja osaamisen näyttö

Toteutus sisältää lähiopetusta, verkkototeutuksia, oppimistehtäviä ja käytännön työelämässä tehtäviä kehittämistehtäviä. Osaamisen arviointi tapahtuu omassa varhaiskasvatusympäristössä.

Koordinointi ja toteutuksen hallinta

Opintokokonaisuus rakentuu moduuleista, joilla on omat sisällöt, oppimistehtävät ja arviointitavat. Koordinointi kattaa: opiskelijan osaamisen arvioinnin dokumentoinnin lähiopetuspäivien ja verkkototeutusten suunnittelun, tehtävien ja kehittämistehtävien ohjauksen sekä työelämässä tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen organisoinnin.

Juurruttaminen ja jatkuva kehittäminen

Toimintamalli vahvistaa varhaiskasvatuksen työyhteisöjen osaamista tukemalla:

• tuen ja inkluusion käytäntöjen yhdenmukaistumista
• monipuolisten menetelmien ja kommunikointikeinojen juurtumista arjen toimintaan
• henkilöstön ammatillista kasvua ja reflektiivisen työotteen vakiintumista
• osaamisen kehittymistä suoraan työympäristössä työelämässä oppimisen kautta

Työelämälähtöiset kasvatustieteelliselle alalle suuntaavat opinnot on kehitetty työelämässä toimivien lastenhoitajien jatkuvan oppimisen malliksi, jossa työnohella on mahdollista suuntautua ammatillisen koulutuksen tukemana kohti alan korkeakouluopintoja. Opintoihin voi hakeutua myös ilman alan työkokemusta ja työpaikkaa. Opinnot edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa, riittävää suomen kielen taitoa ja yleisiä opiskelutaitoja.

Suuntautuessaan korkeakouluopintoihin ammatillisen koulutuksen toteuttamien polkujen kautta, opiskelijan on mahdollista saada opintoihin merkittävää lisätukea ja ohjausta ammatillisen koulutuksen opettajien kautta: opiskelija saa tukea mm. akateemisten valmiuksiensa kehittämiseen, opintojen sisällöllisten osaamisvaatimusten työstämiseen sekä saa mahdollisuuden viedä osaamistaan ja opintojaan eteenpäin osana vertaisryhmää.

Korkeakouluopinnot osana työelämän urasuunnittelua ja -kasvua

Mahdollisuuteen opiskella työajalla vaikuttaa työnantajakohtaiset linjaukset sekä oppilaitosten ja työnantajan väliset sopimukset. Työajalle sijoittuva opiskelu voi työnantajan linjausten mukaisesti olla palkallista, osittain palkallista tai palkatonta.

Osa koulutuspoluista sisältää työajalle sijoittuvaa opiskelua, osa toteutuksista rakentuu ensisijaisesti arki-iltapäiviin sekä -iltoihin ajoittuvasta opiskelusta. Opinnot edellyttävät runsaasti myös itsenäistä opiskelua. Opintojen laajuus sekä kesto vaihtelevat eri opintopolkujen toteutuksissa, ja näihin vaikuttaa mm. toteutuksen muoto.

Ammatilliset koulutuksen järjestäjät tarjoavat erilaisia työelämälähtöisesti rakentuvia opintopolkuja.

Ammatillisen koulutuksen tukemana opiskelija voi suorittaa alan korkeakouluopintoja. Suoritettavien korkeakouluopintojen kokonaismäärä voi vaihdella, mutta pääsääntöisesti tavoitteena on suorittaa vähintään avoimen väylän hakukelpoisuuden tuottavat opinnot eli kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuuden 25 op.

Korkeakouluun suuntaavat ammatilliset opinnot toteutuvat ammatillisten oppilaitosten omissa ympäristöissä, ammatillisten opettajien ohjauksessa ja opetuksessa.

Opiskellessaan ammatillisen koulutuksen toteuttamissa opintopolussa, opiskelija suorittaa ammatillisen opintosuorituksen. Tyypillisesti ammatillinen opintosuoritus on paikallinen tutkinnon osa 5-15 op.

Avoimen väylä ei edellytä yleistä korkeakoulukelpoisuutta

• Korkeakouluopinnot suoritetaan yliopiston toteutuksina, yliopiston opettajat ja oppimisympäristöt. Tyypillisesti monimuoto- tai verkkototeutuksia.
• Mahdolliset maksut määräytyvät korkeakoulun hinnoittelun sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjän linjausten sekä yhteistyösopimusten mukaisesti.
• Laajimmat opintopolut, eli 15 osaamispisteen paikallisen ammatillinen tutkinnon osa sekä polun mahdollistamat korkeakouluopintojen jaksot tai opintokokonaisuus, suoritetaan tyypillisesti lukuvuodessa.

Lääkehoidon täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilöstölle

Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ja johdolta nousi selkeä tarve lääkehoitoon liittyvälle täydennyskoulutukselle. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus perustuivat suoraan työelämästä esiin tulleisiin tarpeisiin ja toiveisiin, mikä varmisti sisällön käytännönläheisyyden ja ajankohtaisuuden.

Hankkeen aikana järjestetyt koulutukset olivat kestoltaan noin 1,5 tuntia. Koulutuskokonaisuus sisälsi sekä lääkehoidon keskeisten periaatteiden kertausta että uutta, ajantasaista tietoa turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Koulutuksissa painotettiin vuorovaikutteisuutta, ja osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä sekä jakaa omia kokemuksiaan ja näkemyksiään, mikä rikastutti oppimista.

Koulutuksen keskeisiä sisältöalueita olivat muun muassa lääkehoitoon liittyvät vastuut ja roolit, turvallisen lääkehoidon periaatteet sekä ensiaputilanteiden hoitaminen lääkityksiin liittyvissä tilanteissa. Lisäksi käsiteltiin tarkemmin esimerkiksi ADHD-lääkkeiden säilyttämistä ja antamista koskevia ohjeistuksia varhaiskasvatuksessa.

Koulutukset saivat osallistujilta erittäin myönteistä palautetta, ja vastaavanlaiselle koulutukselle nähtiin selkeästi jatkuvaa tarvetta myös tulevaisuudessa. Koulutuksiin ei ollut mahdollista hakeutua itsenäisesti, vaan ne toteutettiin yhteistyössä työnantajan kanssa osana työyhteisön osaamisen kehittämistä.

Koulutus perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen rokotuksista (149/2017), jonka mukaan riittävän lääkehoidon osaamisen sekä rokotuskoulutuksen saanut lähihoitaja tai perushoitaja voi antaa täysi-ikäisille rokotteita terveydenhuollon ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena. Koulutuksessa huomioidaan kansallinen rokotusohjeistus ja siihen liittyvät säädökset.

Hyödyt opiskelijalle

• Tarjoaa lähi- ja perushoitajille pätevyyden rokottamiseen kansallisen ohjeistuksen mukaisesti.
• Lyhytkestoinen ja selkeästi jäsennelty kokonaisuus tukee nopeaa osaamisen päivittämistä.
• Mahdollistaa osaamisen osoittamisen näyttönä, joka vahvistaa käytännön toimintavarmuutta.
• Vahvistaa hoitajien valmiuksia työelämän rokotustehtävissä, erityisesti vanhustyössä ja perusterveydenhuollossa.

Koulutussuunnittelun toteutusmalli

Koulutuksen tavoitteiden määrittäminen.

Koulutus antaa opiskelijalle osaaminen rokottamiseen lähihoitajan vastuualueella kansallisten ohjeiden mukaisesti. Mahdollistaa Vanhustyön erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan suorittaminen. Varmistaa opiskelijan valmiudet käytännön rokottamistehtäviin sekä lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen.

Osallistaminen ja oppimisympäristö

• Valintahaastattelu, joka on pakollinen ja sovitaan henkilökohtaisesti.
• Henkilökohtaistaminen, jossa suunnitellaan opiskelijan yksilöllinen opintopolku.
• Ammattiosaamisen näyttö, jossa opiskelija arvioi ja osoittaa osaamisensa käytännön tilanteissa.
• Mahdollisuus suorittaa opinnot myös oppisopimuksena (edellyttää alan työpaikkaa)

Arviointi ja osaamisen näyttö

Arviointi perustuu käytännön ammattiosaamisen näyttöön, jossa opiskelija osoittaa hallitsevansa rokottamiseen liittyvät tiedot ja taidot.

Koordinointi ja toteutuksen hallinta

Koulutuksesta vastaavat oppilaitoksen kouluttajat ja asiantuntijat. He vastaavat opiskelijavalinnoista, opetuksen toteutuksesta, ohjauksesta ja yhteydenpidosta opiskelijoihin.

Juurruttaminen ja jatkuva kehittäminen

• Perustuu kansalliseen asetukseen (149/2017), mikä takaa pysyvän rakenteen osaamisen varmistamiselle.
• Työelämäyhteistyö: mahdollisuus oppisopimukseen ja näyttöihin työpaikoilla vahvistaa käytäntöjen juurtumista.
• Osaamisen varmistaminen näytöissä varmistaa laadukkaan ja turvallisen rokotustoiminnan käytännön työssä.
• Koulutus on osa oppilaitoksen laajempaa täydennyskoulutustarjontaa, mikä tukee sen pitkäjänteistä jatkumoa.

Joustavat ja työelämälähtöiset polut on tarkoitettu oppilaitokseen valituille maahanmuuttajataustaisille lähihoitajaopiskelijoille, joilla on motivaatiota ja kiinnostusta suomen kielen oppimiseen sekä halua tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Tavoitteena on, että opiskelija hyötyy kielitaidon kehittymisestä työelämässä tapahtuvan oppimisen aikana.

Kenelle opinnot sopivat?

Opiskelijalta edellytetään vahvaa motivaatiota ja kiinnostusta suomen kielen oppimiseen sekä halua tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Opinnot vaativat aktiivista osallistumista ja sitoutumista.

Opintojen toteutus

Opinnot suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Toteutukseen kuuluu lähiopetusta, työelämäyhteistyötä sekä tutustumista vapaa-ajan harrastustoimintoihin. Opintojen aikana opettaja tukee opiskelijaa ohjauksella ja neuvonnalla.

Opintoihin hakeutuminen

Opinnot on tarkoitettu oppilaitokseen valituille maahanmuuttajataustaisille lähihoitajaopiskelijoille heti opintojen alussa. Tavoitteena on, että opiskelija hyötyy kielitaidon kehittymisestä työelämässä tapahtuvan oppimisen aikana.

Hyödyt opiskelijalle

Opinnot tukevat kielitaidon kehittymistä ja työelämävalmiuksia. Tämä helpottaa etenemistä lähihoitajaopinnoissa ja mahdollistaa jatko-opinnot sosiaali- ja terveysalalla.